maanantai 28. toukokuuta 2012

Kesäinen sunnuntai koti-Nivalassa ♥

Eilen sunnuntaina lähdimme aviomieheni kanssa yhteisen vapaapäivän kunniaksi Nivalaan minun perheeni luo kyläilemään! Pakkasin varalta kameran mukaan ja kerrankin se oli oikeaan aikaan matkassa! Monet kerrat joutuu harmittelemaan, kun ei oo tajunnut ottaa kameraa mukaan johonkin. Odotin ilolla, kun tiesin, että pääsen nyt ihastelemaan 7-vuotiaan pikkusiskoni Reetan vastavalmistunutta leikkimökkiä... ja olihan se mielettömän ihana! Leikkimökki on kokonaan meidän isän tekemä, hän on kyllä melkoinen taituri ♥. Vieläkö tuohon ympärille saadaan ruoho vihertämään ja vaikkapa muutamat kesäiset kukka-istutukset kuistin kaiteille, niin jopas kelpaa!

Isän taidonnäyte ♥

Reeta-pikkusisko (oik.) ja paras ystävä Maija kotileikkejä leikkimässä parvella. Sinne sekaan voisi haalia kasat peittoja ja paljon pehmeitä tyynyjä, niin kesäiset päiväunetkin maistuu.

Äidin ompelemat kirsikkaiset verhot ja pöytäliina ovat suloisia yksityiskohtia.

Tässä vielä kännykkäkamerakuvaa viime syksyltä, jolloin leikkimökin rakentaminen oli vasta aluillaan :)

♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Ennen kotimatkallelähtöä kävimme mieheni kanssa kaksin käveleskelemässä Nivalan kotiseutumuseon Katvalan pihapiirissä. Se on ihan uskomattoman ihana paikka omassa pienessä rauhassaan, ympärillään metsää, teollisuusyrityksiä ja ammattikoulu. Silti kun pihaan astuu, tuntuu kuin siirtyisi toiseen maailmaan. Meidän hääkuvat otettiin myös Katvalan pihassa, joten se on senkin takia erityisen rakas paikka. Ikioma hirsitalo on vielä hakusessa, vähän ollaan keretty jo kauppaakin hieroa, mutta ainakin toistaiseksi vielä katsastellaan mahdollisia vaihtoehtoja. Mutta talonpoikaisromantiikkaa sen olla pitää! :)

Tällaisesta talosta meidän pikkuperheessä haaveillaan! Suuret on unelmat, vai mitä?

♥ Rakastan hirsiä!

Hurmaavaa!

Inspiroitumista ja onnentunnetta ♥

Kyllä minulle kelpaisi tällainen näkymä joka päivä, kun pikkuisäntä saisi mittailla omia maitaan! ♥

Halutaan ostaa: omaa rauhaa, mielenrauhaa ja miksei myös maailmanrauhaa! Tällaisessa miljöössä sitä pääsisi ainakin hyvin, hyvin lähelle.

Joten tällaisia terveisiä kesäisestä Nivalasta, käykäähän kaikki tutustumassa Katvalaan heinäkuussa, kun ovet rakennuksiin avataan yleisölle ja museoaarteita pääsee ihastelemaan! Sieltä löytyy jos minkälaisia hienouksia ja aarteita. Toivottavasti pääsen myös joku kaunis päivä kertomaan täällä unelmatalon löytymisestä ja sen jälkeen niitä kunnostuskuulumisia sitten riittääkin kyllästymiseen asti ;) Kuulemisiin!

lauantai 26. toukokuuta 2012

Herra ja rouva Luuranko sekä muita koru-uutuuksia

Halusin päivittää tänne ihanat koru-uutuuteni, joihin olen kovin ihastunut! Näiden riipusten cameolaattojen kuvat oli alunperin ihan yksivärisiä luonnonvalkoisia. Minä halusin niistä vanhan ja kuluneen näköisiä, vintage-henkisiä, ja kokeilin loihtia sitä ilmettä mustan maalin ja veden avulla, "maalipesulla". Näistä tuli kyllä oikein hienoja, niissä on nyt tyyliin sopivaa luonnetta! Käytin aika neutraalin värisiä helmiä, joten näistä tuli yhtenäisen näköinen kokoelma, vaikka en sellaista tarkoituksella tavoitellutkaan. En vain innostunut tällä kertaa sekoittamaan näihin mitään muita värejä, vaan halusin korostaa tällaista antiikkista ilmettä. Nämä korut on piakkoin tulossa myyntiin Facebookiin, ja sieltä löydät myös paljon muita cameo-riipuksiani ♥.

Tässäpä kauniit korut vaikkapa sydänystäville! ♥

Herra ♥ rouva Luuranko.
Nämä kehykset sai myös vähän antiikkisempaa ilmettä ohuella mustalla maalikerroksella.

Näissä naisissa on asennetta!

Näiden riipusten aiheet on selkeästi tatska-kulttuurin inspiroimia.

Regrets / Je ne regrette rien / See u on the other side.
Pienen tauskatutkimuksen ja päättelyn jälkeen selvisi, että 'je ne regrette rien' on ranskaa ja tarkoittaa mitä ilmeisimmin 'minä en kadu mitään'.

Maalasin tämän riipuksen kehyksen mustaksi ja sen jälkeen vielä lakkasin sen.  


perjantai 18. toukokuuta 2012

Ihania laukkuja!

Sain vihdoin valmiiksi muutaman keskeneräisen käsilaukun, joiden valmistuminen on edennyt pikkuhiljaa aina sopivassa välissä. Opiskelen vaatetusartesaaniksi ja ompelen koulutöiden ohessa omia juttuja aina kun vain mahdollista. Näin tulee välitunnit ja ruokkikset käytettyä hyväksi. Jos koulu alkaa myöhemmin, saatan mennä aamusta jo aikaisemmin puuhastelemaan. Myöskin iltapäivän puolella päivät saattaa joskus venyä pitkiksi, kun innostun tekemään omia tuotteitani tai tilattuja asiakastöitä koululla.

Nämä käsilaukut on kaikki samaa mallia, ja olen itse suunnitellut ja kaavoittanut ne. Laukku suljetaan vetoketjulla, kantokahvat olen tehnyt puuhelmistä ja laukkua koristaa söpö rusetti sekä pitsi- ja samettinauha. Laukku on vuoritettu ja sisäpuolelta löytyy yksi sivutasku. Kaiken kruunaa tietysti nämä ihanat kankaat! ♥

Tämä kauhuelokuvien innoittama kangas ei ole varmastikaan kaikkien mieleen, mutta itse pidän siitä hirmu paljon ja se on ollut kyllä muutenkin todella suosittua! Siitä on tullut tehtyä jo aika monta kassia, joten en ole onneksi ainoa, kenen suosikkikangasta se on :)

Huomasin, että näissä kahdessa jälkimmäisestä käsilaukusta ilmenee oikein selvästi mun ihastuksen kohteet, eli muffinssit ja maatuskat! En voi vastustaa kankaita, joissa seikkailee maatuskat tai herkullisena houkuttelee muffinssit ja leivokset.


Tälläkin hetkellä mulla on aika monta laukkutilausta jonossa enkä malta odottaa, että tämä kouluvuosi tulee vihdoin päätökseen ja saan enemmän aikaa omien tuotteiden valmistukseen! Odottelen myös uusia ihania kankaita saapuvaksi tässä lähiaikoina, joten tekemistä kesäksi tulee kyllä riittämään :)

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Myyjäispäivä

Olipas mukavaa eilen avata kesän myyjäiskausi! Viimeksi joulun alla pääsin nauttimaan myyjäistunnelmasta, joten tottakai lähdin mukaan, kun minua pyydettiin Pyhäjärvellä eilen järjestetyille Voimavara-päiville myymään koruja ja muitakin tuotteitani. Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka tapahtuma olikin erikoinen ja kävijöitä melko vähäsen.

Yleisesti ottaen myyjäisiin valmistautuminen alkaa jo edellisenä päivänä, kun kaikki tavarat pitää pakata valmiiksi ja miettiä, mitä kaikkea pitäisi ottaa mukaan. Itse myyjäispäivä alkaa aikaisella herätyksellä että kerkeää saada itsensä lähtövalmiiksi ja myyjäispaikalla kaiken laitettua ojennukseen. Aina ei voi etukäteen tietää, minkä verran tapahtumaan tulee kävijöitä, joten jokainen kerta on siltä osin aina yhtä jännittävä. Hyvissä myyjäisissä käy sellainen hulina, että vasta päivän päätteeksi huomaa, miten jano, nälkä ja vessahätä on jäänyt huomaamatta. Mukavinta on, kun saa tavata paljon uusia ihmisiä ja pääsee henkilökohtaisesti myymään, kertomaan tuotteistaan ja luomaan kontakteja. Tähän asti kaikki tapahtumat, joihin olen osallistunut, on olleet erittäin mukavia ja kaikki erilaisia, mikä lisää vaihtelua.

Tässä myyjäisterveiseni valokuvien muodossa!






maanantai 7. toukokuuta 2012

Palanen kotia ♥

Oma koti on minulle ehdottomasti maailman rakkain paikka. Siellä viihtyy, kun sen on saanut laittaa täysin omien mieltymysten mukaan. Meillä ei seurata sisustustrendejä, vaan kaikki huonekalut ja tavarat on kerääntyneet pikkuhiljaa vuosien saatossa ja löytäneet paikkansa meidän kodista. Väreissä ei ole säästelty ja se ei onneksi säikäytä ihanaa aviomiestäni, vaan meillä vallitsee täydellinen yhteisymmärrys. Tunnen itseni todellakin onnentytöksi! 


Rakkaimpia aarteita on meidän vanhat huonekalut ja tavarat, kuten mummun äidin vanha Singer-ompelukone, 1700-luvun kaappi ja uusimpana aarteena vanha ruokapöytä, jonka bongasin Facebookista vanhojen huonekalujen myynti -palstalta. Noudimme pöydän Haapajärveltä 1800-luvun loppupuolella rakennetusta talosta, jossa pöytä oli ollut jo taloa ostettaessa. Pöydän valmistusvuodesta ei ole valitettavasti tietoa, mutta kuuleman mukaan se on todella vanha. Pöydän kannen saa nostettua irti, ja se on ennenvanhaan käännetty leipomisen ajaksi nurin päin, niin että kannen oikea puoli on säilynyt parempana. Tuolle kauniille, ajan patinoimalle pinnalle me ei todellakaan haluta tehdä minkäänlaista kunnostusta, sillä se on aivan täydellinen noin!

Pöydässä on kaksi isoa laatikkoa ja tuolit on itse käsitelty maalaten, hioen pintaa kuluneen näköiseksi ja siihen päälle vielä lakaten.


Tässä ihan ensimmäinen itse virkkaamani matto. Se oli niin älyttömän mukavaa ja nopeaa puuhaa, että näitä vois tehdä muissakin ihanissa väreissä lisää! Tämän maton väri on luonnossa voimakkaampi ja vielä upeampi. Ohjeen sain Nivalan Pala ja lanka -kangaskaupasta, ja voin jakaa sitä eteenpäin kaikille halukkaille!



Tässä vielä näkymää olohuoneesta keittiöön. Tervetuloa meille! ♥



torstai 3. toukokuuta 2012

Tilaustyönä käsilaukku

Innostus jatkuu vielä tänäänkin - tämä bloggaaminen taitaa saada mut pahasti koukkuun, mutta ei se mitään! Tässä tänään valmistunut käsilaukku asiakkaalle. Laukku suljetaan vetskarilla, sisäpuoli on vuoritettu ja myöskin tasku löytyy sisältä. Tein kantokahvat puuhelmistä ja laukun kangas on Vallilan Kelohonkaa. Käytössä nyt myös ekan kerran minun uudet, hienot by Heini-tuotemerkit, joita saan tästä eteenpäin ommella omiin tuotteisiini, hihii :) Nauhan toisella puolella lukee Handmade in Finland.

Susan uusi käsilaukku ♥

Koulun jälkeen jäin vaihtamaan pikkusiskoni takkiin vetoketjua ja rikki mennyt kaunis metalliketju innosti mua vihdoin ja viimein kokeilemaan korvisten tekoa, joiden ohje löytyy muutaman kuukauden vanhasta Suuri Käsityö -lehdestä. Onneksi tykkään pikkunäpertämisestä, niin sain maltillisesti kauniin solmun pysymään kasassa ja korviksista tuli hirmu ihanat ♥.

Korvisten ohje löytyy lehdestä Suuri Käsityö 1/2012.

Tervetuloa minulle ja sinulle!

"Määki haluan blogin!" on ollut mulla päähänpinttymänä jo pitkään... Tuumasta toimeen -toteuttaminen ei kuitenkaan ollu ihan helppo juttu, mutta ajanpuutteen ja blogityökalun vastustamisesta huolimatta olen päässyt nyt jonkinlaiseen alkuun. Jee!

Made in USSR. Ystäväni Hello Kitty huiskuttaa teille kättä ihanan 70-luvun peltisen sirkusauton kyydistä. Auto on fantastisesta aarre-aitasta Wanha Kaarlesta, joka sijaitsee Helsingin Kalliossa. Suosittelen ♥ !