tiistai 29. huhtikuuta 2014

Kevät ja tekemättömien töiden tuska

Minun ja tämän hyvin alkaneen kevään kuherruskuukausi taitaa olla ohi. Mukavat pienet pihahommat onkin muuttuneet ahdistaviksi painajaisiksi. Mulla on jopa mennyt yöunet parina viimeisenä yönä, kun mietin vaan mitä kaikkea pitäisi tehdä ja kunnostaa. Oon nähnyt ihan höpsöjä unia, että seinät halkeilee jne jne ja sen jälkeen valvonut loppuyön huolissaan. Ja tälle huolehtimiselle on vielä mitä hupsuin syy!

Ennen tähän Haukkuojalle muuttoa me asuttiin kerrostaloasunnossa naapurikaupungissa. Kun tämä pitkään ja hartaasti etsitty koti löytyi, emme myyneet kerrostalo-osaketta, vaan anoppini muutti siihen äitinsä kanssa meille vuokralaiseksi. Nyt anopin ja muorin asumiskuviot on muuttuneet, ja mekin saatiin se entinen asunto myytyä nopeasti. Meille jäi nyt pieni summa säästöön, joka ois mahdollista käyttää Haukkuojan kunnostamiseen. Ihan pöhlöä, että tuollaisesta huipusta mahdollisuudesta voi repiä näin paljon ressiä! Mulle iski kauhiat paineet, että mihin sen rahan käyttäisi. Mikä ois tärkein juttu rempata ensimmäisenä. Kun ympärilleen katselee, löytyy koko ajan uusia nurkkia, mitä pitäisi kunnostaa.

Tänä kesänä oli tarkoitus kunnostaa ulko-ovet, mutta ne onkin niin pahassa kunnossa, että pyysimme paikallista entisöijää/puuseppää katsomaan niitä. Tälle kesälle oli suunnitteilla myös rännien uusimista, mutta varmaan tuota sadeveden poistoa pitäis tutkia enemmänkin. Mahdollisista salaojista ei ole mitään tietoa, joten varmaan pitäisi myllertää pihaa auki. Minun muusikkomies haluaisi omaa harrastetilaa johonkin, mutta meillä muuttuu koko ajan mieli, että mihin se rakennettaisiin. Otettaisiinko yläkertaa asuinkäyttöön, vai tulisko musahuone saunan viereen keskeneräiseen "harrastetilaan/varastoon"? Viimeisin, ja ehkä paras vaihtoehto, olisi entinen navetta. Siinä on hyvä kivijalka, todella paksut seinät ja kattokin suorassa ja hyvässä kunnossa. Lattiasta pitäisi piikata betonista valetut lehmien ruokakaukalot pois. Kyllähän noita ideoita ja kunnostettavia kohteita löytyisi, joten vähemmästäkin menee pää pyörälle.

Oon huomannut itessäni sellaisia piirteitä, että mitä enemmän töitä kertyy, sitä enemmän ne ahistaa, enkä oikein osaa tarttua mihinkään. Ja sitten taas toisaalta oon kärsimätön, ja haluaisin että kaikki suunnitelmat toteutuisi heti välittömästi. Joten varmaan nämä kaksi yhdistettynä on aiheuttanut nyt tätä turhaa stressiä. Tottakai nämä kaikki hommat on ihan mahdollista saada aikaiseksi, omalla painollaan. Haaveilen järjestäväni erilaisia talkoopäiviä perheelle ja ystäville, mutta kun kaikilla on omat arkikiireensä, niin en ole vielä viitsinyt ketään pyytää. Jospa niitä talkoitakin saisi järjestettyä, kesähän on vasta tuloillaan! :) Tämmöistä kai tämä nyt on, talollisen arki. Aikaa pitää repiä niin moneen asiaan, että heikkohermoista ahdistaa. Oon tässä kaksi päivää kirjoitellut tätä postausta, joten tänään huomasin itsessäni jo paljon kepeämpää mieltä. Asiat kyllä hoituu ajallaan, kiitos kun kuuntelitte! ♥

Tämä meidän sisääntulo on aika ankean näköinen. Nuo laatat ei oikein hivele silmää. Minusta ois ihana saada tähän joskus koko kuistin levyiset portaat, joissa vois olla ihan vaikka kaiteetkin. Valkoiset. Mutta tämä ei ole mikään kiireellinen projekti.

Nämä minun niin kovasti rakastamat ihanat ovet on ihan lohduttomassa kunnossa. Ennen sitä on vain ihaillut kauniisti rapistuneita pintoja, mutta nyt kun ne halkeilevat ovet ovatkin omat, niin näkee asian vähän eri kantilta. Toki ne on edelleen ihan yhtä kauniit, mutta kovastihan ne tuottaa huolta, kun ovat päässeet noin huonoon kuntoon. Peiliosissa on hurjia halkeamia ja paksujen kitti+maalikerroksien alta löytyy lahoa, pehmeää puuta. Nämä ei ole enää ihan kotikonstein, meidän heikoilla taidoillamme pelastettavissa.

Näiden ovien takaa löytyy sauna/pesuhuone/kodinhoitohuone sekä pieni koppero, jossa on maalämmön keskus. Tämä nyt on pieni juttu, mutta tähänkin olisi ihana saada paremmat portaat, ja mielellään jopa vähän pientä terassia, johon mahtuisi edes pari tuolia saunanjälkeistä istuskelua varten. Viimeinen ovi vasemmalta vie harrastehuoneeseen/varastoon, jossa muuten pitäisi laittaa lattia kuntoon. Sieltä puuttuu kokonaan kova, tasainen lattia. Nyt siellä on sellainen joku pehmeä, epätasainen, keskeneräinen lattia...

Vielä olisi aika iso urakka edessä näiden ulkorakennusten siivoamisessa. Viime kesänä vietiin jo monta peräkärryllistä tavaraa hyötyjäteasemalle, mutta pahimmat sotkut odottaa vielä. Vanhassa navettarakennuksessa on monta huonetta, jotka on täynnä vuosikymmenien ajan kerättyä roinaa. Kyllähän mekin voitais vaan ummistaa silmät niiltä ja antaa olla, mutta kun en minä pysty. Se sotii niin pahasti mun järjestelmällistä luonnetta vastaan, joten minä haluan tyhjentää kaikki nämä tilat entisten asukkaiden jättämistä rojuista. Saadaan samalla mahdollisuus ottaa nämä tilat omaan käyttöön, jos tulee jotain tarvetta. Nyt tuonne ei viitti viiä mitään säilytykseen.

Talven kovat myrsytuulet kaatoi meiltä aitaa kahdesta kohtaa. Tuo aita on osittain todella vanhaa ja lahoa, murenee melkein käsiin. Minusta ois niin ihanaa saada pidettyä aita ympäröimässä pihaa, mutta sitä pitäisi jossain vaiheessa uusia ainakin osittain. Tämäkään ei ole mikään tärkeä ja kiireellinen asia, mutta kuuluu siihen osastoon, että se ois kiva hoitaa pian esteettisten syiden takia. Meiltä puuttuu piha-aitaa vielä parista muustakin kohdasta, kun purettiin pääsiäisen aikaan sellainen ihan kamala, iso koiratarha ja pätkä metalliverkkoaitaa pois. Hyi, rumia!
Istutuksiakin pitäisi tehdä, tai ei pitäisi vaan haluttaisiin. Tekisi mieli uusia osa vanhoista marjapensaista, ja ottaa lisäksi vadelmaa. Ja tähän tuvan ikkunoiden alle haluaisin jotain ruusuja kasvamaan! Siitä on kaksi puuta tai pensasta kaadettu, ja toinen vanha kanto me saatiin jo kaivettua ylös. Enhän minä oo ikinä ruusuja kasvattanut, mutta haluaisin oppia.



14 kommenttia:

  1. Itseäni harmittaa aikoinaan kiireessä päätetyt pihahommat, nyt noita kivikasoja ei siirretä enään mihinkään, ja omenapuutkin ovat ihan väärässä paikassa... Tsemppiä! Onneksi täällä maalla ei tarvitse kaiken olla niin justiinsa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minustakaan kaiken ei tartte olla niin justiinsa :) Se on mun pelastus, sillä multa puuttuu palo työntää sormet multaan ja istutella, kasvattaa ja hoitaa kaikenlaista kukkivaa ja kasvavaa pihalla. Ja myös sisällä. Oonkin aina ihaillut ja haaveillut sellaisesta luonnollisesta ja vaikka vähän villistäkin puutarhasta. Jos nyt edes niitä ruusuja saisin joskus kasvamaan, niistä olisi paljon iloa! Ja niiden mukana saattais iskeä se viherpeukalointokin ;)

      Poista
  2. Tuttuja ajatuksia :). On ihanaa kun eksä tulee ja pääsee nauttimaan pihasta mutta juurit tämä alkanut puoli vuotta myös lisää töiden määrää ja kaikkea sitä "mitä pitäis tehdä"...Ja koska sitä on niin talossa kuin puutarhassa, iskee aika ajoin tuska ja sitten ei saakaan alettua mihinkään. Ja sekös vielä ahdistaa lisäksi! Apua! Yritän fokusoida pihanhoidon niihin osa-alueisiin, jotka kivalta tuntuu ja muun jättää villiin tilaan...;). Ukko hoitakoon remontit. Tosin sekin vaatii minulta aina pohjatyötä, että mitä laitetaan ja sitten niiden tarvikkeiden metsästämisen, puuh. Leppoisaa kesää sinnekin siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ihana pieni kirjoitusvirhe tuossa alussa! :) "On ihanaa kun eksä tulee..." Tajusin kyllä heti, että tarkoitit varmaan kesä, mutta koko viesti muuttui niin hauskaksi kun eksä tulee ;)

      Kyllähän se niin on, että noista hommista pitäisi pystyä myös nauttimaan, joten tehdään niitä pikkuhiljaa aina kun aikaa liikenee. Välillä se vaan kärjistyy ja pitää hetken stressata, mutta vielä ei oo osunu kohalle sellaista, mistä ei selviäisi ja pääsisi yli :) Tsemppiä ja leppoisaa kesää eksän kanssa sinnekin! ;)

      Poista
  3. Kyllä se siitä pikkuhiljaa muotoutuu mieleiseksi. Ja sehän pihahommissa tahtoo olla, että koskaan ei ole valmista, vaan joka kevät tulee uusia ideoita, joita sitten kesän aikana pikkuhiljaa värkkäillään. Meillä on pieni piha, mutta niin vain joka kevät sinne jotain uutta ideaa putkahtaa. Kasvitkin on jo tottuneet siihen, että välillä vaihtuu paikat tiheäänkin. Mukavaa kevään jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tämä piha on jo mieleinen, enkä paljoa vaadi, mutta oishan se kiva jos oisin edes vähän perinyt sellaista pihanlaittajan geeniä :) Ensin pitää saada perusasiat kuntoon, kuten talon ympärystöön liittyvät asiat. Sadevesijärjestelmät ja salaojat kuntoon jne. Kyllä sitä sitten tekemällä oppii!

      Poista
  4. Onpa kyllä somat pariovet. Olen itse myös aina haaveillut tuollaisista ja vieläpä vaaleansinisenä. Eikös tuolla sinisellä värillä ollut joku merkitys ennen, hääti pahoja henkiä tms.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo meijän ovet on kyllä omastakin mielestä niin ihanat ♥. Oi miten hauskaa, en ookaan ennen tiennyt että sillä värillä on merkitys! Nyt kun googlettelin, niin löysin tällaista tietoa:

      "Ulko-ovien värit ovat kulttuurisidonnaisia. Sininen väri pitää pahan loitolla, punainen tuo onnen tupaan. Musta ovi viestii tärkeydestä ja varakkuudesta. Keltainen valaisee ja piristää, viestii iloisista asukkaista."

      Poista
  5. Tuttuja ajatuksia. Kaikkea tekemistä olisi hirveästi, mutta todellisuudessa ehtii hoitaa vain työt ja polttopuut... :)

    T. Työhuoneen Susanna, joka ei pysty nyt kirjautumaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Onneksi näitä ressinpurkauksia tulee vain silloin tällöin! Muutenhan sitä elellään päivä kerrallaan, välillä saa paljonkin aikaiseksi, välillä ei mitään. Jälkeenpäin kun katselee, on saanut vaikka mitä tehtyä! Pitäis vaan muistaa olla tyytyväinen niistä :)

      Poista
  6. Samojen asioiden kanssa painitaan. Hitsi, kun tuo työntekeminen rajoittaa niin ikävästi elämistä :) Olipa kiva löytää blogiisi, liityin lukijaksi saman tien!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kun mukavaa, tervetuloa lukijaksi! :) Hommathan ei tekemällä lopu, joten toivottavasti tässä itse oppisi olemaan stressaamatta! Onneksi on tätä vertaistukiryhmää, ja monella muulla tuntuu olevan nyt samat ongelmat. Ihana kevät ja tekemisen into! :)

      Poista
  7. ;) Koiratrha oli varmasti ruma, mutta ylen tarpeellinen silloin, kun myö tässä talossa asuttiin neljän koiran kanssa ;). Hyvä, kun puritte pois! Aika pitkään se siinä oli saanut olla. Luulin, että jo aikaisemmat asukkaat olisivat sen purkaneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi Mervi, ihanaa kun löysit tänne! :) Ja anteeksi kun haukuin teidän koiratarhaanne! :D Se oli varmasti silloin kymmenen vuotta sitten hieno ja tarpeellinen, mutta nyt päässyt aika huonoon kuntoon :) Sen purkaminen oli kyllä mukavaa puuhaa, minun 9-vuotias pikkusisko innostui siitä ihan kamalasti ja ähisten ja puhisten heilui sorkkarauta kädessä ja koitti olla avuksi! :D Tervetuloa seuraamaan Haukkuojan nykyistä elämää ♥.

      Poista