maanantai 11. elokuuta 2014

Kesälomareissu: Kaskinen

Meidän lyhyen roadtripin ensimmäinen pysähdyspaikka oli Kaskinen. Viime postauksessa jo vähän kerroinkin, että minkälaisia kesälomahaaveita mulla oli. Reissusuunnitelmat paisui niin älyttömiksi, että heti reitin alkupäästä piti jättää muutama kaupunki välistä. Vasta lähtöaamuna lyötiin lukkoon, että ajellaan Kaskisiin ja ollaan siellä yksi yö. Me ollaan yhden kerran aikaisemmin käyty siellä, mutta vain päiväseltään, ja silloin jo päätettiin että tänne olisi kiva tulla joskus yöksikin. Kaskisissa ei ollut tungosta muista turisteista, joten saatiin yöpaikka mukavan kuuloisesta Wanhan pappilan vierastalosta.

Kaskinen on Suomen pienin kaupunki, siellä asustelee alle 1500 ihmistä. Kävelemällä pääsee varmaankin joka paikkaan, sillä kaupunki on niin ihanan pieni. Sen jälkeen kun oltiin viety matkatavarat majapaikkaan, me lähdettiin jalkaisin liikenteeseen. Ensimmäisenä käytiin ihailemassa kalarannan rauhaa ja meren liplatusta. Siellä me istuskeltiin jonkun laiturilla ja kuunneltiin aaltojen ääniä. Mikään ei liplata niin ihanan kuuloisesti kuin meri- tai järvivesi. Oli kyllä hurjan onnellinen olo siinä istuskellessa ja nauttiessa lämpimästä kesätuulesta. Tämän jälkeen kävelimme pitkin rantakatua kivaan paikalliseen ravintolaan, joka saattaapi olla myöskin Kaskisten ainoa ruokapaikka, mutta kiva ja tunnelmallinen ravintola. Me ite asutaan sellaisella paikkakunnalla, ettei täällä oo oikein mitään kivaa paikkaa, jos joskus haluaisi käydä ulkona syömässä. Sellainen on kyllä ihan tosi harvinaista luksusta, joten nyt reissussa oli ihan mahtavaa etsiä kivannäköisiä ruokapaikkoja ja nauttia hyvistä ruoista, nam nam! Kaskisissa nautin jopa lasin viiniä, ja se oli hyv-vää!

Herkullisen iltapalan jälkeen me tassuteltiin kaikessa rauhassa niitä muutamia katuja, mitä Kaskisista löytyy. Se tunne on aika huikea, kun saa kävellä ihan kaikessa rauhassa hitaasti valuen autioita puutalojen reunustamia katuja, eikä missään näy yhtään ketään. Kaskisissa eletään varmasti melko kiireetöntä ja rauhallista elämää. Me otettiin kaikki ilo irti tästä rauhasta ja ihasteltiin toinen toistaan söpömpiä taloja yksityiskohtineen ja pihoineen. Kello yhdeksän aikoihin illalla oli jo niin autiota, että tuntui kun koko kaupunki ois ollut unessa. Kaikkiaan aivan ihanan rauhallinen aloitus pienelle kesälomareissulle ja täydellisen erilainen irtiotto omasta arkielämästä!
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti