tiistai 22. joulukuuta 2015

Jouluiloa!







Me ollaan täällä jo useamman päivän ajan nautiskeltu joulukuusen ihanasta tuoksusta ja tunnelmavalosta. Välillä on ollut kiirettä ja pitänyt juosta paikasta toiseen, mennyt vähän myös yövalvomisen puolelle. Joululahjojen tekeminen jäi viime tinkaan, kun olen vielä tänäänkin tehnyt viimeistä asiakastyötä. Ollaan joulukyläilty ystävien luona ja käyty kirkossa laulamassa kauneimpia joululauluja, jotka on kyllä sanansa mukaisesti erittäin kauniita <3.

Minä olen kyllä jo ihan valmis vastaanottamaan tämän odotetun joulun ja joulurauhan, levon ja laiskottelun. Aion nauttia perheen ja rakkaiden sisarusten seurasta, käydä maailman parhaita mummua ja vaaria tervehtimässä, syödä hyvin ja hyvää, katella jouluelokuvia peiton alla sohvalla ja olla vaan hyvällä omatunnolla. Sitä samaa toivon myös teille! <3

Hurjan kaunista, onnellista joulua jokaiselle!

torstai 17. joulukuuta 2015

Erilainen joulupuu






Jouluterkkuja Haukkuojalta! Meillä on laitettu tällä viikolla joulupalloja kuusen lisäksi myös ulos. Ideoin jo vuosi sitten, että voisin laittaa kuusenkoristepalloja myös talon vieressä nököttävään vaahteraan roikkumaan, mutta silloin se jäi vasta mietintään. Nyt halusin kokeilla, että mitä ideastani tulisi, ja sehän toimikin hyvin. Pujotin joulupallon yksi kerrallaan valkoiseen paperinaruun ja kiinnitin jokaisen pallon solmulla omalle paikalleen, ettei ne valuisi miten sattuu nauhaa pitkin. Jännitti laitella palloketjuja paikoilleen, sillä ei ollut hajuakaan tuleeko ne näyttämään oikeasti yhtä kivalta kuin mun kuvitelmissa. Ja kyllähän ne näytti, tuli tosi söpöt joulukoristukset ja nuo punaiset pallot näyttää niin kauniilta valkoisen maiseman kanssa! <3 

Enää viikko jouluun, nautiskelkaa tästä ihanasta odottelusta ja jouluvalmisteluista. Ei ressiä mistään!

torstai 3. joulukuuta 2015

Jouluiset paperitimantit


Ruokapöydän päällä olevasta kattohirrestä roikkuvat paperitimantit sai vaihtua jouluisiin! Punaisen eri sävyjä, valkoista, ihanaa vaaleanpunaista ja pinkkiä... niillä ei voi mennä pahasti vikaan.


Jäin viimeksi niin koukkuun näiden timanttien tekemiseen, että halusin vielä pysyä samalla koristelulinjalla. Tuohon kattohirteen on niin hauska ripustella kaikenlaista, että joulun jälkeen voisin vaihteeksi keksiä jotain uutta!


Näihin löytyy niin hyvä, kuvallinen ohje netistä, että en ole ruennut itse tekemään ohjeita. Paperitimanttien taitteluohje löytyy täältä: KLIK! Mulla oli jo pitempi aika vierähtänyt viimeisimmästä timanttien taittelukerrasta, mutta noiden hyvien ohjeiden avulla se palautui taas äkkiä mieleen.


Punainen jouluviirinauha on tullut jo vaihdettua ikkunaan, samoiten puusohvan tyynynpäälliset punaisiin. Vielä kun joulukuusen ja lumen saisi, niin johan alkaa olla joulumieli täydellinen.


Voi kun kerkeäisi useammin askartelemaan, sillä nyt on niin mielettömän kauniita papereita ja kartonkeja saatavilla! Ja ylipäätään kaikkea mahdollista askarteluhärpäkettä. Aina silloin tällöin kun pääsee johonkin isoon kaupunkiin shoppailemaan, meinaa mennä vähän höpsis kaikissa askartelu- ja käsityötarvikekaupoissa.


Puuhelmet on mun lempparihelmiä. Aina yhtä ihanan näköisiä, ihan sama mihin niitä laittaa koristeeksi. Onneksi niitä löytyy omasta takaa monia värejä ja kokoja, niin voin inspiraation iskiessä koristella jotain puuhelmillä.


Oispa ihanaa jos olis niin paljon erilaisia tuoleja jemmassa, että voisin jouluksi vaihtaa ruokapöydän ääreen vaan kaikkia punasävyisiä tuoleja. Mulla on nyt ihan kauhia punavillitys päällä, johtuu varmasti tuosta ihanasta tulollaan olevasta joulusta, ja laantuu taas sen jälkeen.


Kello on 3:25 yöllä, ja täällä minä vielä kukun valveilla! Meillä on lauantaina avoimien jouluovien päivä täällä mun työhuoneella, ja tietysti samalla koko kodissa. Järjestelyt ja viime hetken tekemiset valvottaa, ja oon muutenkin aikamoinen yökukkuja, joten tämä ei oo mitään ihmeellistä. Kun on jotain jännittävää luvassa, ei millään malta nukkua. Hyvää yötä tai huomenta sinulle! :)

lauantai 21. marraskuuta 2015

Helyhommia

Joulu se on ihmisen parasta aikaa! Ainakin minusta. Joulun odotuksessa korostuu ihan kaikki, mitä rakastan elämässä niin paljon, eli kodin rauha, perheen ja ystävien kanssa vietetty kallisarvoinen aika, tunnelma ja perinteet, itsetekeminen niin lahjoissa, koristeluissa ja syömisissä, hyvä mieli ja sydäntä pakahduttava onnellisuus, mummula, lumi, talvi, kynttilät... hössöttäminen!

Viime viikonloppuna Tampereen kädentaitomessuilla päätin, että kun sieltä kotiudun ja saan tavarat maanantaina purettua, otan päivän tai kaksi ihan omaa aikaa ja laittelen joulua kotiin, että siitä kerkeää nauttia kunnolla. Sitten voin taas hyvillä mielin palata niiden työhommien pariin ja loppuvuoden viimeisten tuotteiden valmistamiseen, eikä tarvitse hätäillä että joulun laittaminen vaan siirtyy ja siirtyy kiireiden takia. Ja minähän pidin päätöksestäni kiinni.


Tällä viikolla on tullut näperreltyä kaikenlaista kaunistusta jouluksi. Samalla vaivihkaista siivoilua, mikä tuli myös tarpeeseen. Eipähän jää suurta joulusiivousurakkaa, vaikka ei meillä ihan sellaisia jouluperinteitä edes ole ;). Tämä helyhomma-nimellä esiintyvä kaunistusnäperrys on oikeastaan niin turhanpäiväistä hömppää, että monikaan ei varmaan jaksaisi alkaa koristelemaan kynttilöiden metallimansetteja. Ei se minustakaan tarpeellista ollut, mutta sitäkin kivempaa! Jos kerran tällainen idea mieleen putkahti, niin sitten joululaulut soimaan ja helmivarastoja penkomaan.


Minun onneksi niitä helmiä riittää, on eri kokoja, värejä ja materiaaleja, mistä valita. Kaikista mukavinta on innostua jostakin, mihin sulla löytyy heti kotoa tarvittavia matskuja. Minä en nykyään ihan hirveästi enää tee lasihelmikoruja, joten niitä raaski hyvin käyttää näihin helyhommiin. Ja nämäkin koristelut voi joskus purkaa, jos kyllästyttää, ja käyttää helmet uudelleen johonkin muuhun.




Noissa metallimanseteissa oli jo valmiiksi neljä reikää jokaisessa, luultavasti juuri jotakin tällaisia riippuvia koristeita varten. Minä porasin jokaiseen vielä neljä reikää lisää, että sain enemmän helmirimpsuja roikkumaan. Näistä kynttilänjaloista uusine koristeineen tuli aika ihanan itämaisen ja boheemin näköisiä. Sopii hyvin tänne meille värien ja tyylien sekametelisoppaan. Jos vain tykkää krumeluurista ja koristeista, niin erilaisilla helmillä saa jos minkälaisia juttuja aikaan kun antaa mielikuvituksen lentää! :)

Saatiin lunta!



Ihanan lumiset terveiset Haukkuojalta! Eilen illalla se alkoi, nimittäin hartaasti odotettu ensilumen tupruttaminen. Illalla piti jo käydä fiilistelemässä pihalla hyppien, ja tänä aamuna heräsin viideltä. Uni ei enää tullut millään, kun miljoona asiaa ja ideaa sinkoili mielessä, ja päätin sitten nousta aikaisin ylös. Lumi oli vielä tallella, ja sitä oli tullut lisääkin.

Talvi on mun lempivuodenaika, ollut aina. Kevään, kesän ja syksyn tulo on joka vuosi aina yhtä ihanaa, mutta talvi on silti se kaikkein odotetuin. Ehkä tällä mun jouluhulluudella on myös iso osa asiaan, sillä talvea ja joulua odotetaan yhtäaikaa, ja ne kuuluu ehdottomasti yhteen. Lumeton joulu on ihan kamala ajatus. Luminen maisema on minulle ehkä se kaikkein kaunein maisema. Siinä on jotakin niin rauhoittavaa, hiljaista ja kaunista!

Loppuvuodessa on muutenkin sellaista hienoista juhlallisuuden tuntua koko ajan läsnä. On monenlaisia juhlapäiviä ja kulunut vuosi alkaa olla päätöksessään. Minulla ei tule kyllä oikein mitään muuta kuin hyviä asioita mieleen tästä vuodesta. Elämä on ollut kuitenkin koko ajan onnellista niiden tärkeimpien asioiden osalta, vaikka nyt jonain kuukautena oiskin saattanut olla raha tiukassa tai liian hektistä. Ne on sivuseikkoja, kun kotona on asiat hyvin ja läheisillä kaikki kunnossa. Ensi vuodesta mulla on hyvä tunne, oon päättänyt että siitä tulee huippukiva vuosi! Uskon onnennumeroihin vain aika leikkimielisesti enkä mitenkään kovin vakavasti, mutta numero 16 on ollut jo nuoresta asti jonkin sortin onnennumero tai lempinumero mulle. Siksipä ensi vuosi näyttää lupaavalta. Ei mitään isoja odotuksia, mutta varmasti kaikkea mukavaa tulee tapahtumaan, sillä onhan se paljon itsestäkin kiinni.

Lumisia lauantaiterveisiä kaikille! Toivottavasti saadaan tää ihanuus pysyvästi maahan.

lauantai 31. lokakuuta 2015

Syyslomailua Kööpenhaminassa


Niin se on kohta jo kaksi viikkoa tästä reissusta! Ihanaa katsella näitä kuvia ja muistella niitä neljää lomaillen vietettyä kiireetöntä päivää ihan parhaassa seurassa. Reissukavereina oli Jasso-mieheni lisäksi kolme kappaletta omia sisaruksiani ja siskon mies. Pikkusiskoistani se pienin, eli Reeta, keräsi parin vuoden ajan ihan itse rahaa matkaa varten ja maksoi itse omat lentolippunsa ja osuuden majoituksesta sekä tietysti omat shoppailut. Ja hänen eka kertansa lentokoneessa oli myös jännää, ja teki reissusta vielä ainutlaatuisemman. Nyt sitten säästetään rahaa uuteen matkaan, tottakai! :)


Minä halusin kaikista eniten päästä näihin maisemiin Köpiksessä, eli tämä kuvankaunis Nyhavn on houkutellut kovasti. Meillä kävi ihan huippu tuuri, kun löydettiin Nyhavnista edullinen ja tosi hyvä asunto, joka vuokrattiin loman ajaksi. Hotellit oli kalliimpia, ja onhan se nyt paljon kivempaa vallata kokonainen asunto ja viettää mahdollisimman paljon aikaa yhdessä. Näitä älyttömän kauniita näkymiä saatiin ihailla aamusta iltaan, kyllä oli tunnelmallista iltaisinkin kävellä ihailemassa noita laivoja ja värikkäitä taloja. Tuossa Nyhavnin varrella oli myös kivoja ravintoloita, joten niitäkään ei tarvinnut lähteä kaukaa etsimään.


Oli kivaa, kun meitä lähti reissuun neljä aikuista, joten koko ajan ei ollut pakko kulkea kaikkien yhdessä. Anna-sisko jaksoi shoppailla kahden alaikäisen, ekaa kertaa matkoilla olevan kanssa, ja me saatiin Jasson kanssa kierrellä vähän erilaisissa paikoissa. Yhtenä päivänä suunnattiin Kastellet-linnoitusta ja sitä ympäröivää puistoa ihailemaan. Siinä lähettyvillä sijaitsee Pieni merenneito -patsas, joka tuli nyt myös nähdyksi. Seuraavana päivänä suunnattiin jälleen kahdestaan tutkimaan meitä kiinnostavia paikkoja ja kiertelemään antiikkiliikkeitä. Norrebron kaupunginosassa Ravnsborggadella pitäisi matkaopaskirjan mukaan olla yli 30 antiikkiliikettä, ja pitäähän nyt sellainen paratiisi nähdä. Onneksi me ei löydetty näitä kaikkia liikkeitä, mutta ihan tarpeeksi monta että saatiin tehtyä kivoja ostoksia. Näissä liikkeissä ei ole hienoa antiikkia, vaan enemmänkin talonpoikaistavaroita ja huonekaluja jne. Meidän mukaan tarttui vain pieniä asioita, kuten pari aivan ihanaa peltirasiaa, useat valokuvakehykset ja pari aukeamaa yli sata vuotta vanhasta kasvistokirjasta. Niistä saa hienot taulut.


Antiikkikauppareissulta palatessa pysähdyttiin yhteen Nyhavnin ravintoloista syömään smörrebrödit, eli semmoset hyvät voileivät, joka on yksi tanskalainen herkku. Jäätiin ulos syömään katoksen alle ja huopiin kääriytyneinä. Kuumaa juomaa ja oma kulta siinä vastapäätä, ja tämän lisäksi paikalle tuli katusoittaja kitaran ja vahvarin kanssa laittelemaan soittokamoja kuntoon, ihan siihen parin metrin päähän meidän pöydästä. Odoteltiin myhäillen, että mitähän sieltä tulee, ja voi miten ihana hetki siitä tulikaan! Tämän tsekkiläisen (Jasso kävi häntä jututtamassa) hobitin näköisen katusoittajan eka biisi avas mulla sellaiset kyynelpadot, että huh! Mikä ihana raspikurkku ja sydäntäraastava kitarasoundi. Harmi kun en tunnistanut sitä ekaa kappaletta, mutta se oli hurjan kaunis. Mää niin rakastan semmosia singer-songwriter-miesmuusikoita, kuten John Mayer, Eddie Vedder, Ed Sheeran, Glen Hansard ja tämä trubaduuri soitti just samantyylisiä biisejä. Me istuskeltiin siinä viiden kappaleen ajan ja mun kyyneleet ei vaan loppuneet. Eikä ees hävettänyt yhtään. Oisin voinut antaa kaikki käteisvarat tälle miehelle ja kyllä hän taisi aika monta tanskan kruunua meiltä saadakin. Tämä hetki jäi erityisen ihanana, tunteikkaana muistona mieleen reissusta.




Yksi ihan pakollisista käyntikohteista oli tietysti Tivoli, ja minä olin erityisen innoissani kun tiesin että siellä on menneillään halloweenkausi. Odotin niin suuria siltä, ja kokemus jopa ylitti kaikki odotukset. Ihan joka ikinen pieni kohta oli somistettu halloween-teeman mukaisesti, siis mikä uskomaton unelmatyöpaikka somistajalle! Me mentiin ilta-aikaan, että nähdään tietyt esitykset ja saadaan nauttia niistä tuhansista ja tuhansista upeista valoista. Nämä Tivoli-kuvat on suurimmaksi osin pikkusiskon ottamia, kun oma kamera jäi kotiin ja puhelimen kamera ei ollutkaan enää mun kaveri hämärällä. Nyt jälkikäteen harmittaa ihan kamalasti, että miksi ei menty vielä uudemman kerran päiväsaikaan jonain toisena päivänä... Siellä ois jaksanut kierrellä ja ihastella lisää, sillä varmasti moni huippu juttu jäi huomaamatta.










Pienestä sateen tihkuttelusta huolimatta Kööpenhamina näin syksyllä oli oikein kaunis. Ja sitä vettä ei tosiaan tihkutellut koko aikaa, eikä se muutenkaan menoa haitannut. Käveltyä tuli paljon, ruoka oli ihanaa! Siis superihanaa tällaisen mielestä, joka asuu paikkakunnalla jossa ei ole ainuttakaan ravintolaa. Kööpenhaminaan vois mielellään lähtä uudelleenkin, sitten joskus kun on kaikki muut kiinnostavat paikat koluttu. Näiden halloween-kuvien myötä tunnelmallista pyhäinpäivää kaikille, minä alan nyt viettämään tyttöjeniltaa sen kaikista pienimmän pikkusiskon kanssa! ♥

lauantai 24. lokakuuta 2015

H niinku Haukkuoja

Tunnelmavalot on nyt niin in, ainakin meillä ja varmasti myös monessa muussa kodissa. Illat alkaa pidentyä ja pimentyä koko ajan enemmän, ja kukapa nyt pimiässä mökissä tykkäis istua. Uusin lisä illalla päälle napsautettaviin tunnelmavaloihin on tämä söpö valokirjain. Bongasin sen Seinäjoen Käsityömessuilta, kun siinä kolme päivää kuolasin näköetäisyydellä olevaa pallovalobuffettia ja kaikkia muita ihania sisustus- ja askartelujuttuja. Myyjänä oli seinäjokinen sisustusliike Emma's & Mama's, ja lopulta minäkin sorruin mm. tähän itse somistettavaan valokirjaimeen.


Kirjain on kovaa pahvia, ja sen mukana tulee valosarja sekä ihan mielettömän söpöt pyöreät kuvut, jotka laitetaan polttimoiden suojaksi. Halusin meille H-kirjaimen, sillä se on meidän kodin nimen ensimmäinen kirjain, ja onhan se myös oman nimenikin alkukijain. Lisäksi h-kirjaimesta tulee heti mieleen ainakin englanninkielen sana home, eli koti, joka sopii hyvin teemaan. Tähän vuodenaikaan oli helppo päätös valita punaista koristepaperia kirjaimeen, ja ainahan minä rakastan myös pallokuosia. Joulun jälkeen voisi vaikka vaihtelun vuoksi koristella valokirjaimen jollain ihan muulla. Kirjaimen valosarja muuten toimii paristoilla. Eipähän tule turhaan pidettyä päällä, ettei paristot heti kulu.





Mulla ainakin alkoi jo kovasti mietintämyssyn alla kuhisemaan, että miten tämän tyylisiä valojuttuja vois itse kokeilla tehä. Oispa makia, kun omistais jonkun kunnon kuviosahan tai laserleikkurin! :D No varmaan pystyy vähän vähemmälläkin vaivalla jotain itse askartelemaan. Täytyypä vinkata isännälle, se varmasti innostuu mun kanssa puuhailemaan.
Sillä välin valoisaa viikonloppua sinulle! <3

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Miten niin rakastan värejä!

Iloinen tervehdys Haukkuojan talosta! Syksy on alkanut kiireisesti ja sen huomaa täällä blogissakin. Kaksi perättäistä messuviikonloppua takana ja multa ei löydy tippaakaan voimia kirjoitella niistä mitään. Ois kerrankin ihanaa mennä ihan bloggaajan ominaisuudessa hyville kädentaitomessuille, kiertää joka osastolla rauhassa ajan kanssa, hypistellä ja valokuvata, ihastella ja jutella niistä tuotteista eikä esimerkiksi aina siitä, että onko ollu hyvä myynti viime vuoteen verrattuna. Oon nähnyt kahden viimeisimmän viikonlopun aikana niin paljon taidolla ja rakkaudella tehtyjä uskomattoman hienoja tuotteita, että niistä tekis oikein mielellään sellaisen hehkutusjutun. Mutta ei vaan enää tuu otettua juuri yhtään kuvia myyntitapahtumista.

Tää on nyt sitä aikaa vuodesta, kun kamppailen eniten ajan kanssa. On messuja ja muita tapahtumia ja reissuja, ja taas havahduin kauhean myöhään tekemään jotain uusia joulutuotteita. Tänäänkin on putkahdellut uusia tuoteideoita mieleen, joita ei luultavasti kerkeä tehdä täksikään jouluksi. Ehkä vielä joku vuosi opin, että loppuvuoden tuotteiden tekeminen on aloitettava keväällä tai kesällä. Näiden lisäksi tää sisälläni kasvava joulunodotus aiheuttaa ihan kauhean kotoilu- ja sisustusvimman, jotka tuottaa ristiriitaisia tunteita kun taas pitäisi lähteä reissuun. Meidän syksy on ollut ihanan värikäs, mutta arvuuttelen mielessä jo päivää, jolloin annan itselleni luvan vaihtaa tuvan värit punaisen ja viininpunaisen sävyihin! ♥ ♥ ♥





Syy, jonka ansiosta sain edes jotain valokuvia räpsittyä kotoa ja laitettua blogiin asti, on nuo keittiön uudet pikkuhyllyt. Keittiöstä lähti jo aikaa sitten pari liian ahtaalla olevaa osaa, kaappi ja laatikosto (tuosta muutoksesta juttua täällä). Rakastuin silloin niin paljon tuohon kirsikkatapetin verhoamaan avaraan seinänpätkään, että en ole pitänyt mitään kiirettä sen täyttämisellä. Pikkuhiljaa oikeat hyllyt kulkeutui meille, ne maalattiin tietysti omilla lempiväreillä ja siltikin vielä harkittiin ja soviteltiin. Lopulta uskaltauduin pyytämään miestä asennuskaveriksi, ja hyllyt pääsi seinälle. Totuttelussa kesti hetken, mutta sen jälkeen oon katellut niitä ihan vain rakkaudella. Oon kuitenkin pohjimmiltani "ennemmin överit ku vajarit" -tyyppi, joten ihana kun tuollakin seinällä on nyt jotain todella kaunista, johon keräillä kuppeja ja kippoja keräämään pölyä ;).

Mitäpä teille muille kuuluu? Joko saa sanoa sitä j-sanaa, eli alkaa puhumaan joulusta? ♥