tiistai 11. elokuuta 2015

Tapettirakkautta

Viimeksi oltiin kuistilla, joten siitä on helppo siirtyä luontevasti sisäeteiseen! :) Me päivitettiin pikkueteisen seinät uuteen uskoon jo alkukeväästä. Ennen-kuvat löytyy vaikka tästä vanhasta postauksesta. Hui kun olin jo itekin unohtanut, miltä tuossa ennen näytti. Seinät oli sellaiset kerman/vaalean beigen väriset, aika kamalat suoraan sanottuna. Aina oli aikeissa sitten joskus ottaa eteinenkin käsittelyyn. No nyt se on jo tehty ja kun tässä on useampi kuukausi elelty uuden lookin kanssa, voin helposti sanoo että olen niiiiiin tyytyväinen ja rakastan tätä lopputulosta ihan hulluna. Tuo tapetti saa mut hirmu onnelliseksi joka päivä.

Mulle vaan tuli jostain päähänpinttymä, että haluan jonkinlaista oliivinvihreää tai vanhahtavaa vihreää. Ja myös käsinpainettua, vanhantyylistä paperitapettia. Näillä toiveilla etsiskelin sopivaa tapettia ja tilasinkin pari kertaa näytteitä. Myös sinisen sävyjä, mutta silti tuo Pihlgren ja Ritolan vihreä Svinhufvud-tapetti oli se josta me tykättiin eniten. Ois ollut hauska valita myös joku 30-luvun malleista, sillä talo on rakennettu 1930, mutta siinä valikoimassa ei oikein ollut tarpeeksi ihastuttavia kuoseja.





What I love most about my home is who I share it with ♥.

Vanhasta metallitarjottimesta tehty liitutaulu on joululahja rakkaalta ystävältä ♥.

Kehykset on löytöjä kirpputoreilta ja matkamuistoja ulkomailta. Rrrrakastan koristeellisiä kehyksiä!


Ostin viime jouluna Porvoon Taidetehtaan joulumarkkinoilta mun vierustoveriltani tämän mielettömän ihanan avainkaapin, joka on rakennettu vanhasta kirjasta. Tekijä on Johanna Hulkko, ja hänellä oli toinen toistaan hienompia avainkaappeja ja korurasioita, kaikissa käytetty tällaisia isokokoisia vanhoja kirjoja, esimerkiksi jotain pankkien tilikirjoja.

Tuleva syksy on varmaan pukannut mulle kauheet sisustushimot, mutta ei oikein ole mahdollisuuksia toteuttaa kaikkia haaveita. Oon aina halunnut oikeaa vierashuonetta, mutta sille ei ole tässäkään kodissa tilaa. Yläkerrassa tietysti, mutta vintin rakentaminen asuttavaan kuntoon vaatisi ihan älyttömästi rahaa, taitoja ja aikaa, eikä meillä oo niistä mitään tällä hetkellä. Haluaisin kuitenkin pitää sitä haavetta yllä, että jonakin päivänä pääsen laittamaan sitä ihan oikeaa vierashuonetta yläkertaan. Nyt me häärätään aitan parissa ulkona, että saadaan sinne kiva oleskelupaikka ja vaikka jotkut kesän lopetuskekkerit vielä pystyyn. Saanpahan purettua sitä pahinta sisustusintoa sinne.

Heippahei!