Minulla on vain yksi, mutta sitäkin rakkaampi harrastus viikossa, ja se on kansalaisopiston kudontakurssi. Aloitin sen edellisvuoden syksyllä, ja siellä oli niin mukavaa, että jatkoin taas tänä syksynä. Minä ja muut mummut. <3 Sulaudun hyvin joukkoon, pieneen kudontapiiriimme. Viime lukuvuoden kurssilla kudoin kaksi pöytäliinaa, pellavaisen ja poppanakuteisen, ja nyt tänä syksynä pääsin viimein maton kimppuun.
Sepäs ei ollutkaan niin yksinkertaista, että minäpä tuosta äkkiä kudon maton. Minulla meni alkusyksy 30 metrisen mattoloimen luomiseen ja kankaan rakentamiseen kangaspuille. Muun muassa solmitaan alkusolmut, jaetaan loimilangat käärinpirtaan, kierretään loimi tukille, niisitään, pistellään pirtaan, sidotaan välittäjät ja polkuset... Ja enhän minä ois nyt näitä kaikkia työvaiheita ja termejä edes muistanut, ellen ois just luntannut muistiinpanoista. Ehkäpä ne joskus ajan kanssa jää kaikki mieleen, kun tarpeeksi monta kertaa tekee.


Matonkuteet piti kastella ja kuivattaa, ettei ne sitten valmiina mattona enää kutistu. Olin tietysti myös valinnut aika haastavan mattomallin näin ensimmäiseksi matokseni, joten kutominen lähti sujumaan hitaanpuoleisesti. Ohjeen seuraamiseen piti käyttää kaikki mahdollinen keskittymiskykyni, ja se oli välillä vaikeaa kun muut kutojat höpöttelee ympärillä. Siksi kävinkin pari kertaa omalla ajalla tekemässä mattoa eteenpäin. Kun olin muutaman kerran toistanut kuvion mallikertaa, niin se alkoi jo jäämään mieleen ja kutominenkin sujua jouhevammin. Halusin saada maton jouluksi kotiin, ja onneksi kerkesin. Tämä ei ole pelkästään joulumatto, vaan aion käyttää sitä muulloinkin kuin jouluna, mutta kyllä ois harmittanut jos en olis saanut sitä jouluksi valmiiksi.
Olen hurjan tyytyväinen lopputulokseen, siitä tuli juuri niin ihana kuin kuvittelinkin. 265 senttimetrin (+ hapsut) verran itse omin kätösin kudottua aarretta. Ihan paras joululahja Haukkuojalle. <3
Meillä on nyt samaan aikaan käytössä myös kutomani poppanaliina, jonka tein vuosi sitten myöskin joulua ajatellen. Liina on ollut muulloinkin käytössä, nuo värit ei onneksi ole sidottu vain joulunaikaan, vaan sopii meille ympäri vuoden. Tykkään myös tästä liinasta iiiiiiihan hulluna.
Nytpäs minulla ei ole mitään suunnitelmaa, että mitä alkaisin tammikuussa kurssilla kutomaan. Tietysti ois ihanaa tehdä vaikka kuinka monta erilaista mattoa, mutta pitää nyt katsoa että onko mattopuille minkä verran tunkua. Enköhän pääse taas jossain vaiheessa matonkutomispuuhiin! :)
Jouluisaa keskiviikkoa täältä hiljaisen ja hämärän aamun keskeltä. <3