Aurinkoa, aurinkoa ja joka päivä aurinkoa kiitos! Koska en kerran saa nauttia winter wonderland -maisemista ja tunnelmasta, niin samahan se on alkaa odottamaan kevättä. Siltä täällä ainakin näyttää. Välillä on ollut niin lauhaa, että sulava lumi on valunut vetenä alas katolta. Hämmentävää, kun tammikuussa tuntui ihan huhtikuulta. Tällä viikolla aurinko on hellinyt joka päivä, ja olen koittanut ottaa kaiken ilon irti sen tuomasta energiasta ja ilosta.

Tammikuu otti jostain syystä välillä vähän koville, haikailin pakkaspäivien ja isojen lumikinosten perään. Minun unelmatalvena puiden oksat notkuu lumen painosta, kaikkialla on kauniin valkoista, huurteista, kuuraista, ja lunta on kauhean paljon. Ulkona pitää olla sopivan paljon pakkasta, niin että takaisin sisälle tuleminen tuntuu aivan erityisen ihanalta, ja kodin pehmeä lämpö nipistelee iholla. Nyt lunta ei vaan jostain syystä ole tullut enää lisää, tein viimeksi joulukuussa lumitöitä pihalla! Tammikuussa päivät oli harmaita, sumuisia ja liukkaita - piha oli kuin luistelurata. Yleensä sää ei pääse vaikuttamaan mun mielialaan, mutta joskus kai niinkin saa käydä.

Tammikuun 19. päivä meillä tuli neljäs vuosi täyteen tässä rakkaassa kodissamme Haukkuojalla. Neljä vuotta sitten muutto tapahtui kovassa pakkasessa ja iltapimeällä, päästiin heti opettelemaan leivinuunin lämmittämistä ja tutustumaan vanhan talon talviseen elämään. Meitä oli vastassa pimeä tähtitaivas ja uskomattoman rauhoittava maaseudun hiljaisuus. Ah miten ihania muistoja, ja vieläkin pystyn palamaan siihen sydäntä pakahduttavaan tunteeseen, kun saimme haaveilemamme kodin pitkän etsinnän jälkeen. Siihen aikaan taisin itkeskellä paljon onnesta. <3

Aika menee kyllä ihan siivillä. Täytän vajaan kahden viikon päästä 34 vuotta, mikä ei onneksi tunnu pahalta lukemalta, mutta tahtomattani siitä tulee vähän sellainen olo, että vuodet vierii kauhean nopeasti. Jälkikäteen ajateltuna kaikki tuntuu hujahtaneen nopeasti ohi, päivät, viikot ja kuukaudet. Pitää ottaa se positiivisena merkkinä siitä, että kun on kivaa, niin aika rientää. Ja paljon kivaa on taas tulossa, esimerkiksi kesällä juhlittavat pikkuveljeni häät. Minusta on aina ollut ihanaa, kun on tulossa jotain todella spesiaalia, mitä odottaa.

Kevätaurinko on tuonut mukanaan sen ainaisen sisustusinnostuksen ja kaikenlaisia ideoita. Työhuoneen kellertävä pönttöuuni tekis mieli maalata, me haluttais ehostaa saunakennuksessa sijaitsevaa kodinhoitohuonetta (siellä on maailman rumin tapetti), remontoida sisävessa... Onneksi mulle riittää myös uuden sohvatyynyn päällisen ompeleminen, sillä kaikki muut sisustushaaveet tarvisi ison säästöpossun. Kevät on tuonut taas vahvasti esiin haaveilijan minussa, sillä selailen haikeana matkaoppaita ja katselen lentoyhtiöiden tarjouksia. Haaveilu on ihanaa.

Joko teillä muilla on kevät mielessä? Minä iloitsin yks päivä jo pajunkissoista ja tulevasta pääsiäiskokosta ja pitkästä pääsiäisviikonlopusta. Ihana odotella näitä jokavuotisia etappeja kevään varrelta. Pääsiäisviikonloppu yleensä tarkoittaa sitä, että saan siskoja käymään ja voidaan olla koko perheen kesken koolla. Toivottavasti niin käy myös tänä vuonna. Minä oon kyllä kova kiintymään asioihin, ja muodostamaan tunnesiteitä vaikka minkälaisiin juttuihin. Vaikka nyt se kylän iso pääsiäiskokko, joka tuohon tien toiselle puolelle parhaillaan kasaantuu, herättää minussa "iiiiik ihanaaaa" tunnekuohuja jo etukäteen. Kiinnyn myös helposti perinteisiin, jotka on omasta mielestä ihania ja romanttisia ja tärkeitä.
Aurinkoista kevään alkua ja myöskin ihan parasta alkanutta vuotta toivottelen teille ihanille tyypeille, jotka täällä piipahdatte. <3 Loppuun vielä kuvaterveisiä Haukkuojan alkuvuodesta. Kuulemisiin!